Ruusutarhan kissala
Ruusutarhan kissalalle myönnettiin kasvattajanimi 1995. Ensimmäinen brittini, Tassu-Tallin Alvari, eli Roope, muutti luokseni vuoden 1991 alussa. Roope oli sininen britti, kuitenkin rotumääritelmästä poiketen se oli pitkäkarvainen. Roope oli todella komea, mahtavan suuritassuinen brittiuros. Roope eli 14-vuotiaaksi.
Toinen brittini syntyi jouluna 1992. Rosa, Tassu-Tallin Cacao, tuli kotiini alun perin sijoituskissana. (Sijoituskissa tarkoittaa sitä, että kasvattaja haluaa käyttää kyseistä kissaa omaan kasvatustyöhönsä, mutta ei halua tai voi pitää kissaa kotonaan). Rosa sai nimensä punaisesta väristään. Rosasta juontaa myös Ruusutarhan kissalan nimi.
Ruusutarhan ensimmäinen pentue, samalla Rosan ainoa pentue, syntyi 27.3.1996. Pentueeseen syntyi kaksi kilpikonna-väristä naarasta, Aurora ja Adele ja yksi creme uros, Alfonso. Tästä pentueesta alkoi Ruusutarhan kissalan tarina ja intohimoni erityisesti kilpikonnabritteihin.
Ajatuksiani kasvattajana
Kasvatan brittejä, koska ne ovat hurmanneet minut. Tavoitteeni kasvattajana on tuottaa iloa ja onnen tunteita kasvattieni omistajille. Kasvattajana minulle on tärkeää britin lempeä ja avoin luonne, terveyden ja kauniin ulkomuodon ohella. Haluan kasvattaa brittejä, jotka ovat terveitä, reippaita ja sosiaalisia perheenjäseniä omissa perheissään. Minusta on tärkeää, että kissa ei stressaa, on se sitten kotona, vieraassa paikassa, autossa, eläinlääkärissä tai näyttelyssä.
Olen ollut ensimmäisiä brittikasvattajia, jotka ovat aloittaneet kasvatuskissojen sydänultrauksen ja lonkkakuvaukset 2000-luvulla. Kasvatuskissani käyvät siitostarkastuksessa ja sydänultrassa CatVet kissaklinikalla aina ennen astutusta. Näillä toimilla yritän vähentää terveysriskejä kasvatuksessani.
Jokainen kasvattaja haluaa varmaan kasvattaa terveitä kissoja - niin tietysti minäkin. Vuosien kokemus on kuitenkin osoittanut, että kasvatuskissojen terveystesteistä ja tiedon keräämisestä huolimatta ikäviä yllätyksiä voi tulla vastaan. Ikävistäkin kokemuksista saa oppia tulevaan ja kasvatuskissojen terveystarkistusten ohella esimerkiksi sydämen ultraäänitutkimuksella ja lonkkien röntgenkuvauksilla voi yrittää välttyä kasvattien terveysongelmilta. Tiedon kerääminen ja sen jakaminen on minusta tärkeää koko rodun kannalta. Tämä on myös yksi syy siihen, että ryhdyin vetämään brittien kasvatuksen tavoiteohjelman laatimista vuoden 2021 alussa.
Jokainen kasvattini on minulle yksilö ja haluan keskittyä yhteen pentueeseen kerrallaan, siksi kasvatukseni on pienimuotoista. Olen mielelläni yhteydessä kaikkien kasvattieni omistajien kanssa. Haluan jakaa kissoihin liittyvät ilot ja surut heidän kanssaan, jos vain he haluavat jakaa ne kanssani.
Olen harrastanut näyttelyitä enemmän tai vähemmän aktiivisesti vuodesta 1996. Näyttelyissä tapaa samanhenkisiä ihmisiä ja näkee kauniita kissoja. Kasvattajana pidän tärkeänä sitä, että näen miten aikaansaamani pentu käyttäytyy näyttelyssä: onko se utelias vai pelokas. Koska tavoitteeni on kasvattaa avoimia ja uteliaita brittejä, haluan nähdä ovatko valintani tuottaneet näitä toivomiani ominaisuuksia. Kun kissa on peloton näyttelyssä, se ei silloin yleensä pelkää uusia paikkoja tai eläinlääkärikäyntejä. Tämä on myös syy siihen, että toivon näkeväni omia kasvattejani näyttelyissä. Samanlaista näyttelyharrastajaa en odota kasvattieni omistajista tulevan, vaikka toki toivon, että mahdollisimman moni joutuu näyttelykärpäsen puremaksi.
Brittieni lisäksi kanssani asuu myös kultainennoutaja. Kissani ja koirani tulevat toimeen erinomaisesti. Luonnollisesti brittini ovat sisäkissoja, eivätkä ne ulkoile vapaasti. Ulkotarha on rakennettu brittieni ulkoilua varten, kesäisin siellä kuitenkin viihtyvät niin britit kuin kultainennoutajani nauttimassa auringosta ja tarkkailemassa ympäristön tapahtumia.
Kasvatukseni kivijalat ovat luonne, terveys ja rodunomainen ulkonäkö. Pentueen suunnittelu on tasapainoilua näiden tekijöiden välillä. Avoin ja peloton luonne on tärkeää arkielämän sujumiselle stressittömästi. Terveys on myös perusta hyvälle arjelle ja yhteiselolle kissan kanssa. Ja kun kyseessä on rotukissa, tulee sen näyttää rotunsa edustajalta. Lähtökohtaisesti jokaisella kasvatuskissallani pitää olla hyviä ominaisuuksia annettavaksi rodulle.
Briteillä esiintyy hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) -sydänsairautta ja lonkkavikaa (hip dysplasia, HD), kummankaan sairauden periytymismekanismia britillä ei tunneta. Näiden sairauksien ehkäisyssä kuitenkin auttaa sydämen ammattitaitoinen ultraus ja lonkkien röntgenkuvaus. Perusteellisen harkinnan jälkeen olen itse päätynyt toimimaan niin, että vältän kahden lonkkavikaisen britin yhdistämistä ja kasvatuskissani sydän ultrataan ja todetaan terveeksi aina ennen astutusta. En kuitenkaan karsi kasvatuksesta kissoja, jos niiden sukulaisilta on löytynyt näitä vikoja. Kasvatuskissojen karsiminen voi johtaa uudenlaisiin ongelmiin brittipopulaatiossa.
Näyttelyharrastus vei mennessään
Olen innokas näyttelyharrastaja, siitä kertovat monet näyttelytulokset ja saavutukset.
Ruusutarhan kissala on saanut Suomen Brittikissat ry:n Vuoden kasvattajapalkinnon vuosina 2002, 2007, 2008, 2010, 2011, 2013, 2016 ja 2018. Vuoden brittejä kasvateissani on useampia. Suomen Kissaliiton lyhytkarvaisten kissojen eli kategorian 3 kasvattajista Ruusutarhan on ollut viiden parhaan joukossa useampana vuonna 2010-luvulla. Useampi kasvattini on sijoittunut viiden parhaan joukkoon Vuoden kissa -kilpailussa. SC FI*Ruusutarhan Rosa Amabile JW DSM oli Vuoden kissa 2020 ja NW SC FI*Ruusutarhan Viviana oli Vuoden kissa 2021 sekä National Winner.
Vuoteen 2020 mennessä kissalaani on syntynyt 22 pentuetta. Kategorian parhaita eli Best in Show -voittajia näistä pentueista on kertynyt 14. Kasvattini CH, SP FI*Ruusutarhan Klara DSM (BSH f) ja SC FI*Ruusutarhan Rosa Amabile JW DSM (BSH g) olivat vuosina 2017 ja 2019 Suomen ensimmäiset britit, jotka saivat DSM-liitteen (Distinguished Show Merit) nimensä perään. Titteli kertoo, että ne ovat olleet näyttelyssä 10 x Best in Show ja ensimmäisen ja viimeisen vaadittavan voiton välillä on vähintään 2 vuotta ja 1 päivä.
SC FI*Ruusutarhan Rosa Amabile JW DSM (BSH g) oli lisäksi ensimmäinen britti Suomessa, joka sai Junior Winner -arvon vuonna 2016. Tätä ennen yksi Suomessa kasvatettu britti on saanut tittelin Ruotsissa. SC FI*Ruusutarhan Rosa Amabilen jalanjäljissä kulki myös GIP FI*Ruusutarhan Tilde JW (BSH a), joka emonsa tapaan sai Junior Winner -arvon vuonna 2018. Nämä kaksi Ruusutarhan kasvattia ovat toistaiseksi ainoat Suomessa asuvat JW-britit.
Vuonna 2020 Suomen Kissaliitto myönsi minulle Hugo Arokanto -palkinnon ansioistani kasvattajana ja rodun hyväksi tekemästäni työstä. Arvostan tätä kunnianosoitusta suuresti. Palkinto on Kissaliiton korkein huomionosoitus kasvattajalle, ja sen tarkoituksena on kunnioittaa pitkäjänteistä rotukissakasvatusta.